Klassiset työelämän sovellukset muutoksen edessä
Tehdäänkö kaikki softa jatkossa vain ERP-laajenteina tai low codena, vai tarvitaanko vielä pitkää tavaraa?
Tehdäänkö kaikki softa jatkossa vain ERP-laajenteina tai low codena, vai tarvitaanko vielä pitkää tavaraa?
ERP-ydin on kiinni yrityksen kaikessa IT:ssä. Kun se vaihtuu, on ympäristöäkin syytä tarkastella kokonaisuutena.
Joulun alla LastPass-sovelluksen tietoturva joutui kyseenalaiseen valoon. Salasanojen vaihtorumba käynnistyi. Mitä tästä voi oppia?
Muiden koodin arvosteleminen on kutkuttavaa, mutta hyvän auditoinnin pitäisi nähdä myös järjestelmän juurille.
Haluatko automatisoida asiakasymmärrystäsi? Tai tuottaa markkinointimateriaalisi koneellisesti? Generatiivinen tekoäly on totta jo tänään, myös suomeksi.
Tietoturva-aukot, taukoamaton kehitys, osaamisen happaneminen… Monet tekijät pakottavat sovelluksia päivittymään koko ajan. Voiko softa koskaan levätä, vai pitääkö vähintään sen käyttämistä kirjastoista huolehtia herkeämättä?
Nyt kun softaprojektit rakennetaan pilveen, helposti ajatellaan, että pilvi – tai teknologia ylipäätään – olisi projektin ytimessä. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, ja harhaluulo on kallis.
Senioridevaajat, arkkitehtiträkki, tiimillä kokemusta vähintään viisi vuotta. IT-alalla osaamista mitataan työvuosina ja kuvitellaan urapolut kovin lineaarisiksi. Miksi, ja mitä siitä seuraa?
Yksi modernin IT:n kannalta merkittävimpiä lainsäädäntöhankkeita on nytkähtänyt eteenpäin tänä keväänä. Kyse on tietenkin EU:n Data Actista eli täkäläiseltä nimeltään yksinkertaisesti datasäädöksestä.
Miten kehitysprojektien vetovastuun pitäisi jakautua asiakkaan ja toimittajan välillä? Malleja on monia: jotkut vuokraavat ihmisiä, toiset hankkivat pakettitoimituksen. Mikä sopii kenellekin?