Luottamusmies – räksyttävä rakki vai organisaation kehittäjä?

Luottamusmies on työntekijöiden keskuudestaan valitsema henkilöstön edustaja, joka monesti tulee toden teolla näkyväksi vasta työntekijöiden ja työnantajan riidellessä. Tehtävä voi kuitenkin olla merkittävä myös tavallisen työarjen kehittämisessä. Devisioonan ensimmäiseksi luottamusmieheksi vuosi sitten valittu Jesse Ryhänen kertoo, miten “luottari” toimii Devisioonalla.

Luottamusmiehen rooli määritellään työehtosopimuksissa. Työlistalle kuuluu mm. velvollisuus toimia työntekijöiden edustajana työlainsäädännön ja työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmies edistää työnantajan ja työntekijöiden välisiä suhteita, sekä ylläpitää yrityksen ja henkilöstön neuvottelu- ja yhteistoimintaa. Luottamusmies on lisäksi mukana yrityksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Kuulostaa kuivalta ja hallinnolliselta, mutta onko sen pakko olla sitä?

Luottamusmiehen valinta ja roolin muovaaminen Devisioonan näköiseksi tuli ajankohtaiseksi runsas vuosi sitten, kun yrityksen työntekijämäärä ylitti 20 henkilön rajapyykin, ja laki alkoi vaatia muodollista yhteistoimintajärjestelyä. Devisioonassa päädyttiin muokkaamaan luottamusmiehen tehtävästä yksi työväline vahvalle vuorovaikutukselle työntekijöiden ja yrityksen johdon välillä. Lisäksi roolin avulla halutaan työskennellä erityisesti työntekijöiden tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. 

Välittävä organisaatio vaatii useita perspektiivejä

Jesse Ryhänen on paitsi integraatioarkkitehti, myös luottamusmies.

Devisioonassa on painotettu jo aikaisemmin työhyvinvoinnin tärkeyttä. Jaksamista seurataan esimerkiksi työaikamerkintöjen avulla. Ylityökertymiin puututaan aktiivisesti, ja sairauslomia seuraamalla pidetään silmällä henkilöstön hyvinvointia. Tätä työnantajan perusvastuuta halutaan täydentää luottamusmiehen ja kollegoiden näkökulmalla. 

Jesse Ryhänen kuvailee ajatusta Devisioonassa paljon pohditun välittävän organisaation käsitteen kautta. Työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehditaan paitsi työnantajan voimin “ylhäältä alas”, myös edistämällä samaan aikaan toisista huolehtimista – siis “alhaalta ylös”. Yksi konkreettinen esimerkki tästä kehityksestä on parhaillaan työstettävä varhaisen puuttumisen malli. On tärkeää tunnistaa ennalta liiallisen kuormittumisen, paikalleen jämähtämisen tai motivaation puutteen ennusmerkit  – jo ennen kuin niistä syntyy suuria, työhyvinvointia heikentäviä ongelmia.

Jesse kuvaa, että välittävän organisaation malli voisi johtaa siihen, että kun epäilyksiä esimerkiksi työn liiallisesta kuormittavuudesta syntyy, voitaisiin saman tien keskustella vapaamuotoisesti siitä, miten asioita voitaisiin parantaa ja mitä ongelmille voitaisiin tehdä. Keskustelun lisäksi tarvitaan myös kanava ja malli nostaa huoli esille rakentavasti ja henkilön yksityisyyttä kunnioittaen. 

Välittävän organisaation otsikon alle kuuluu lisäksi mm. kvartaaleittain toteutettava projektityytyväisyyskysely, jossa tarkastellaan henkilöstön tyytyväisyyttä kuhunkin projektiin. Tulosten perusteella toteutetaan työkiertoa ja mentorointia, sekä tunnistetaan tarpeet osaamisen kehittämiseen. Henkilökohtaista kehittymistä tukevat räätälöidyt kasvupolut, joissa yhdessä työntekijän kanssa tehdään tavoitteet osaamisen kehittämiseksi aina vuodeksi kerrallaan. Kasvupolku voi sisältää esimerkiksi tiettyyn teknologiaan perehtymistä, mutta myös muita kokonaisvaltaista osaamista edistäviä fokusalueita, joiden avulla tehtävänkuvaa voidaan suunnata henkilön mielenkiinnon kohteita vastaavaksi.

Vakioitu ja rakenteellinen tapa käsitellä konfliktit

Vaikka Devisioonalla luottamusmiehen rooli on korostetun yhteistyökeskeinen, on luottamusmiehen on oltava valmis myös hankalien tilanteiden käsittelemiseen. Vaikka asiat olisivat juuri nyt kuinka hyvin tahansa, on odotettavaa, että konflikteja jossakin kohtaa syntyy. Näitä tilanteita varten on tärkeää, että konfliktien käsittelyyn on olemassa ennalta määritelty järjestelmä. Jesse kuvaa asiaa nostamalla esiin, että luottamusmiesjärjestelmä tarjoaa strukturoidun ja kodifioidun tavan konfliktien käsittelyyn.

”Ilman kanavaa konfliktien käsittelemiseksi koko organisaatio kärsii. On oltava hallittu tapa hoitaa haastavia ja negatiivisia asioita, ja päästä niistä rakentavasti eteenpäin.”
Jesse, luottamusmies

Työntekijöille luottamusmies on kanava nostaa esille puutteita ja epäkohtia anonyymisti ilman, että epäkohta henkilöityy tiettyyn ihmiseen. Luottamusmiehen tehtävänä on olla se “hankala tyyppi”, joka tulee aina sanomaan, kun on kritisoitavaa. Kaikki osapuolet tietävät, että hankalan ihmisen leima kuuluu osaksi luottamusmiehen roolia, eikä silloin muiden työntekijöiden tarvitse pelätä epäkohtien esiin nostamista.

On myös työnantajan etu, että toisella puolella on yksi vastapeluri ilman, että vaikeita asioita tarvitsee käydä läpi jokaisen työntekijän tai ison työntekijäjoukon kanssa läpi. Jesse on tehnyt selväksi sen, että jos konfliktiin päädyttäisiin, ei luottamusmiehellä ole ongelmaa laittaa kova kovaa vasten. Se merkitsisi samalla sitä, että molemmilla osapuolilla olisi vakava peiliin katsomisen paikka.

– Vaikka strukturoitu tapa konfliktien käsittelyyn on hyvä olla olemassa, edelleen korostan sitä, että me pyritään pitämään Devisioona paikkana, jossa asioista ei tarvitse tapella, Jesse painottaa.

Hyvästä vieläkin paremmaksi

– Homman nimi on se, että me oikeasti halutaan pitää Devisioona hyvänä paikka olla töissä, ja tehdä siitä yhdessä vieläkin parempi, Jesse lataa.

Vaikka vastuu yrityksen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista huolehtimisesta on aina yrityksen johdolla, voi luottamusmies toimia kriittisenä ilmapuntarina sille, onko kehitys menossa oikeaan suuntaan. Jessen visiona on se, että luottamusmiehen tehtävästä muotoutuu Devisioonalla kanava sille, että työntekijät ja työnantaja kehittävät yritystä eteenpäin yhdessä. Työtyytyväisyys kun sisältää paljon asioita, joita ei määritellä laeissa tai työehtosopimuksissa. 

On tärkeää, että ihmiset saavat tehdä työtä, josta he kokevat saavansa tyydytystä. Aivan keskeistä on lisäksi se, että organisaatio ja työnjohto kuuntelevat työntekijää, ja että työntekijöillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen paikka Devisioona on olla töissä. 

”Ihmiset eivät saa kokea olevansa vain rattaita koneistossa, vaan jokaisella meistä on väliä.”

Jesse, luottamusmies

Yhden ulottuvuuden asiaan tuo se, että Devisioona on kasvava yritys. Luottamusmiehen yksi tehtävä on myös olla tarkastelemassa sitä, miten kasvun mukanaan tuomat haasteet ratkaistaan. 

– Luottamusmies on tärkeässä roolissa pitämässä sormea pulssilla ja tarkastelemassa sitä, realisoituvatko kasvun riskit, Jesse kuvaa.

Vaikka yrityksen johto on yhtä lailla kiinnostunut seuraamaan samaa asiaa ja tunnistamaan mahdollisia kasvukipuja, on silti todennäköistä, että työntekijöiden edustajalle informaatiota kertyy eri tavalla ja eri näkökulmasta. Tämän tiedon välittäminen eteenpäin työnantajalle on ensiarvoisen tärkeää.

Organisaation kasvuun liittyviä uhkakuvia Jesse näkee useita: Syntyykö kasvun myötä sellainen fiilis, että kaikkia työntekijöitä ei enää kuulla? Saako jokainen työntekijä edelleen äänensä kuuluviin? Entä mitä tapahtuu, kun kokeneiden asiantuntijoiden joukkoon tulee juniorimpia tekijöitä – miten tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus silloin toteutuvat? Miten vältytään rakentamasta organisaatiohelvettiä, jossa muutosten ajaminen, erilaisten näkökulmien tai kehitysehdotusten esiintuominen on hankalaa? Osataanko matalan hierarkian itseisarvosta päästää irti silloin, kun hierarkia toimisikin työn organisointia helpottavana ja työn tukemista lisäävänä tekijänä?

Luottamusmies voi roolinsa myötä pyrkiä vaikuttamaan siihen, että työntekijöiden näkökulma ja havainnot tulevat huomioiduksi myös organisaation kasvaessa. Pienilläkin asioilla voi olla suuri vaikutus. Myös suuressa organisaatiossa on mahdollista säilyttää se tunne, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi.

Kiintiökommunistilla tai ilman

Leikkisästi kiintiökommunistiksi itseään tituleeraavan Jessen valinta luottamusmieheksi oli luonteva: Jessellä on aikaisempaa kokemusta tehtävän hoitamisesta. Asettuminen ehdolle tehtävään tälläkin kertaa oli itsestään selvää.

Aikaisempi kokemus on alleviivannut tehtävän tärkeyttä perinteisen edunvalvonnan näkökulmasta. Nyt omana mielenkiintoisena lisänä on tehtävän rakentaminen organisaation kehittämisen suuntaan.

Kuka sitten ikinä tehtävää joskus tulevaisuudessa hoitaakaan, luodaan siis nyt toivottavasti pitkälle kantava pohja positiiviselle yhdessä tekemiselle ja organisaation kehittämiselle.

Oletko kiinnostunut työpaikasta välittävässä organisaatiossa? Tsekkaa avoimet työpaikkamme!