Nykyään tarve tarjota sovelluksenomaisia näkymiä organisaation dataan on suurempi kuin ikinä, eikä perinteinen ohjelmistokehitys aina ehdi vastata tarpeisiin. Viime vuosina onkin muodostunut käsite ”citizen developer” kuvailemaan työntekijöitä, jotka eivät ole osa organisaation IT- tai sovelluskehitysosastoa, ja jotka eivät luonteeltaan ole IT:n ammattilaisia, mutta jotka silti osana työtään kehittävät sovelluksia.

Microsoftin melko tuore PowerApps-alusta on tarkoitettu helppoon mobiilisovellusten rakentamiseen juuri citizen developereille. Suurin osa kehityksestä tapahtuu selainpohjaisen graafisen käyttöliittymän kautta, eikä perinteistä koodia tarvitse kirjoittaa kovin paljoa. PowerApps on siis ns. low code -työkalu.

Devisioona-perheeseen kuuluvan Cloud1:n blogissa julkaistussa tekstissä avasin näkemyksiäni ja kokemuksiani nykyaikaisten liiketoimintasovellusten kehittämisestä PowerApps-alustalla.

Kirjoituksessa avaan lyhyesti yleisemmällä tasolla PowerApps-alustan ja sovellusten arkkitehtuuria, sekä tapoja kytkeä PowerApps-sovelluksia suoraan eri tietolähteisiin sekä Azuren PaaS-palveluihin, esim. LogicAppseihin. PowerApps tarjoaa helpon tavan citizen developereille rakentaa sovelluksia organisaation IT-infrastruktuurin palveluja hyödyntäen.

PowerApps perustuu rakenteeseen, jossa käyttöliittymä ja taustalogiikka on erotettu toisistaan. Blogitekstissäni käyn tarkemmin läpi PowerAppsien yleisen tason arkkitehtuuria, teknologiaa ja kehitysmallia sekä kytkeytymistä taustapalveluihin.

Low code -työkalu yksinkertaisiin sovelluksiin

Cloud1:n kirjoituksestani käy ilmi, kuinka PowerApps-sovellus käytännön tasolla kiinnitetään taustapalveluun hyödyntäen Microsoftin Flow -teknologiaa, esim. käyttämään LogicApps-työnkulkua, ja kuinka muodostetaan kahdensuuntainen tiedonsiirto eri ratkaisukomponenttien välillä. Eri järjestelmiin voi helposti kytkeytyä valmiiden connectorien avulla, joita löytyy kattavasti, mutta joiden saatavuus on sidottu lisenssitasoon. (Lisätietoa lisensointimallista löytyy täältä)

PowerAppsilla sovelluksen kehitys oli käyttökokemukseltaan mielestäni alun konseptuaalisten haasteiden jälkeen melko tuottavaa ja helppoa, joskin siinä on rajoituksensa. Ratkaisujen monitorointi ja virheiden selvitys on sulautettu kätevästi osaksi sovellusalusta ja sen toiminnallisuuksia. Aluksi jotkin PowerAppsien erikoisuudet tosin aiheuttivat haasteita. Tarkemmalla teknisellä tasolla käyn näitä asioita läpi Cloud1:n blogissa.

Kokemuksen perusteella Microsoft PowerApps, Flow ja Azure LogicApps -teknologiat ja niitten soveltuvuus etenkin yksinkertaisempiin liiketoimintasovelluskokonaisuuksiin vaikuttaa hyvin lupaavalta, mutta vielä on kehitettävää. PowerAppsin suuria etuja on sen low code –periaate, eli sovelluksen tekemiseen ei vaadita paljon koodausosaamista.

Tekniikan haltuunotossa oppimiskäyrä on joissain asioissa alkuun jyrkkä, ja vaatii sitkeyttä sekä runsasta taustatyötä. Internet ja dokumentaatiot tarjoavat toki melko hyvän tuen tekemiselle, mutta osittain tekijä joutuu tukeutumaan erilaisten viestiketjujen ja -palstojen antiin ratkoessaan toteutushaasteita, etenkin PowerAppsien tapauksessa. Toki työkalut ovat melko uusia ja kehittyvät nopeasti, joten dokumentaatio oletettavasti paranee matkan varrella. Siihen asti PowerAppsien käyttäminen vaatii hiukan enemmän vaivannäköä.

Koko blogi täältä: https://www.cloud1.fi/blog/modernin-ratkaisun-toteuttaminen-microsoft-powerapps-ja-serverless-teknologioilla

Kuvat: Cloud1